Tämä on itselleni uskomattoman voimaannuttava tarina. Se kertoo, miten hyvän tekeminen leviää, yhdessä olemme enemmän ja moni ihminen saa iloa elämäänsä.
Olen etsinyt erilaisia kanavia nukkejen markkinointiin sekä Facebookissa että Instagramissa. Facebookin tarinan kerronnan kautta olen jakanut kuvia sekä valmiista nukeista että nuken valmistusprosessista, varsinkin nyt, kun olen selvittänyt itselleni, miten Instagramissa olevia hienoja nenällisiä nukkeja tehdään. Ensimmäinen itse tekemäni nenällinen nukke valmistui noin viikko sitten.
Tarina alkoi näin
Eräs ystäväni kirjoitti, ettei hänellä ole lähipiirissä yhtään pientä lasta, joten tietäisinkö ketään pienokaista, joka olisi nuken tarpeessa. Hän voisi maksaa nuken. Kirjoitin turvapaikanhakijoiden kotoutumista ja kotien sisustamista tukevalle ystävälleni, olisiko hänen verkostoissaan joku sopiva lapsi. Vastaus tuli nopeasti. Tikkurilassa asuu kaksivuotias irakilainen Mais-tyttö. Jonkin ajan kuluttua vastaavasta menettelystä innostui myös toinen ystäväni, jonka seurauksena myös kuusivuotias afgaanityttö Madina sai oman nuken. Siinä vaiheessa Maisille lähteävä nukke oli jo suurin piirtein valmis, mutta Madinan nukke vasta suunnitelmissa. Nuket pääsivät uusiin koteihinsa noin viikko ennen joulua.
Kuvissa kaverukset odottavat noutajaa.
Maisin nukke
Nukke valmistui perinteiseen pohjoismaiseen Steiner-nukketyyliin ilman nenää, pienet silmät ja suu, jolloin lapsella on mahdollisuus vapaasti kuvitella nukkensa tunnetiloja. Koska kyse on pienestä lapsesta, valitsin kampaukseksi ns.pottapään, jossa langasta tehty hius ommellaan tiukasti päähän kiinni. Nuken nimeksi tuli Elisa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti