torstai 17. joulukuuta 2020

Iloa monille

Tämä on itselleni uskomattoman voimaannuttava tarina. Se kertoo, miten hyvän tekeminen leviää, yhdessä olemme enemmän ja moni ihminen saa iloa elämäänsä.

Olen etsinyt erilaisia kanavia nukkejen markkinointiin sekä Facebookissa että Instagramissa. Facebookin tarinan kerronnan kautta olen jakanut kuvia sekä valmiista nukeista että nuken valmistusprosessista, varsinkin nyt, kun olen selvittänyt itselleni, miten Instagramissa olevia hienoja nenällisiä nukkeja tehdään. Ensimmäinen itse tekemäni nenällinen nukke valmistui noin viikko sitten.

Tarina alkoi näin

Eräs ystäväni kirjoitti, ettei hänellä ole lähipiirissä yhtään pientä lasta, joten tietäisinkö ketään pienokaista, joka olisi nuken tarpeessa. Hän voisi maksaa nuken. Kirjoitin turvapaikanhakijoiden kotoutumista ja kotien sisustamista tukevalle ystävälleni, olisiko hänen verkostoissaan joku sopiva lapsi. Vastaus tuli nopeasti. Tikkurilassa asuu kaksivuotias irakilainen Mais-tyttö. Jonkin ajan kuluttua vastaavasta menettelystä innostui myös toinen ystäväni, jonka seurauksena myös kuusivuotias afgaanityttö Madina sai oman nuken. Siinä vaiheessa Maisille lähteävä nukke oli jo suurin piirtein valmis, mutta Madinan nukke vasta suunnitelmissa. Nuket pääsivät uusiin koteihinsa noin viikko ennen joulua.

Kuvissa kaverukset odottavat noutajaa.


Maisin nukke

Nukke valmistui perinteiseen pohjoismaiseen Steiner-nukketyyliin ilman nenää, pienet silmät ja suu, jolloin lapsella on mahdollisuus vapaasti kuvitella nukkensa tunnetiloja. Koska kyse on pienestä lapsesta, valitsin kampaukseksi ns.pottapään, jossa langasta tehty hius ommellaan tiukasti päähän kiinni. Nuken nimeksi tuli Elisa.


Madinan nukke

Toinenkin ystäväni päätti siis lahjoittaa nuken. Sen sai kuusivuotias afgaanityttö Madina. Tässä välissä olin opiskellut Pinterestin ja Youtuben kautta, miten tehdään nenällinen (ja mahdollisesti korvallinen) nukke. Madina siis sai ensimmäisen prototyypin minun käsistäni. Kirjoitan erillisen blogitekstin nuken valmistuksesta. 



Iloa monille

Tämä tarina on mielestäni aivan upea. Ystäväni halusivat olla mukana hyvissä hankkeissa, joiden kautta lapset pääsevät kouluun ja koulutusta kehitetään Keniassa. Suomeen vaikeista oloista muuttaneet pari pientä tyttöä saivat rakastettavan pehmeän ja kestävän lelun itselleen, Seedin ja Suomi-Kenia Seuran hankkeet etenevät ja minulla on ollut hauskaa, kun olen taas oppinut uutta. Kiitos ihanat Sirkka ja Helena ja tytöille nuket vieneet Marjatta ja Henrik.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti