tiistai 22. joulukuuta 2020
Steiner-nuken teko
Nuken pää
Mitä uutta?
torstai 17. joulukuuta 2020
Iloa monille
Tämä on itselleni uskomattoman voimaannuttava tarina. Se kertoo, miten hyvän tekeminen leviää, yhdessä olemme enemmän ja moni ihminen saa iloa elämäänsä.
Olen etsinyt erilaisia kanavia nukkejen markkinointiin sekä Facebookissa että Instagramissa. Facebookin tarinan kerronnan kautta olen jakanut kuvia sekä valmiista nukeista että nuken valmistusprosessista, varsinkin nyt, kun olen selvittänyt itselleni, miten Instagramissa olevia hienoja nenällisiä nukkeja tehdään. Ensimmäinen itse tekemäni nenällinen nukke valmistui noin viikko sitten.
Tarina alkoi näin
Eräs ystäväni kirjoitti, ettei hänellä ole lähipiirissä yhtään pientä lasta, joten tietäisinkö ketään pienokaista, joka olisi nuken tarpeessa. Hän voisi maksaa nuken. Kirjoitin turvapaikanhakijoiden kotoutumista ja kotien sisustamista tukevalle ystävälleni, olisiko hänen verkostoissaan joku sopiva lapsi. Vastaus tuli nopeasti. Tikkurilassa asuu kaksivuotias irakilainen Mais-tyttö. Jonkin ajan kuluttua vastaavasta menettelystä innostui myös toinen ystäväni, jonka seurauksena myös kuusivuotias afgaanityttö Madina sai oman nuken. Siinä vaiheessa Maisille lähteävä nukke oli jo suurin piirtein valmis, mutta Madinan nukke vasta suunnitelmissa. Nuket pääsivät uusiin koteihinsa noin viikko ennen joulua.
Kuvissa kaverukset odottavat noutajaa.
Maisin nukke
Nukke valmistui perinteiseen pohjoismaiseen Steiner-nukketyyliin ilman nenää, pienet silmät ja suu, jolloin lapsella on mahdollisuus vapaasti kuvitella nukkensa tunnetiloja. Koska kyse on pienestä lapsesta, valitsin kampaukseksi ns.pottapään, jossa langasta tehty hius ommellaan tiukasti päähän kiinni. Nuken nimeksi tuli Elisa.
Madinan nukke
Iloa monille
tiistai 8. joulukuuta 2020
Ei harmaata tukkaa nukelle!
Vuonna 2013 valitsin yhden nuken hiusväriksi harmaan, koska löysin lankavarastosta mielestäni todella kauniin värisävyn ja sopivan langan laadun. Lapseni sanoivat. "Et voi laittaa nukelle harmaata tukkaa! Siis et voi!" No siis miksi en voisi? Mielestäni langan väri oli todella kaunis ja se oli sopivan paksuista. Halusin käyttää sen. Nukelle löytyi mekkoa varten vanhaa Marimekon kangasta, josta olin joskus tehnyt lampunvarjostimen. Se sopi mielestäni oikein hyvin kokonaisuuteen.
Kun ilmoitin harmaatukkaisen nuken myyntiin, opiskeluaikainen ystäväni osti sen oitis. Tänä syksynä sama ystäväni varasi nopeasti itselleen myös ensimmäisen syyskuussa valmistuneen vaaleatukkaisen pörröpäisen nuken.
Pörröpää on menossa ystäväni yksivuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi. Kävimme asiasta sähköpostikeskustelua. Hän kuvasi näin kokemuksiaan ensimmäisestä nukesta: "Minulla on täällä jo se yksi "Kenian" nukke ja sen kankaiset mekko ja housut ovat riisuttavissa samoin kuin sen virkatut hattu ja reppu. Nämä Steiner-nuket ovat pienenkin lapsen käsissä turvallisia, sillä niissä on silmät ja suu ommeltuina eikä irtoilevia nappeja ole siis joutumasssa lapsen suuhun. Tältä nukelta eivät leikkijät ole osanneet riisua mekkoa, koska hamosen nepparit ovat vähän piilossa, mutta hattu ja reppu ovat leikin päätyttyä aina ties missä."
Edelleen hän kirjoitti:
"ihana nukke! Sillä on nyt uusina varusteina raikkaanväriset lakki ja reppu. Olen antanut nukelle jo nimen Anna. Se on kansainvälinen nimi ja myös toisen isoäitini nimi (Anna Maria). Huomenna on siis nuken nimipäivä! Tämän minulla olevan nuken pituus on myös 35 cm. Olkoon tämän nimi Maria toisen isoäitini mukaan. Kumpaakaan en ole nähnyt muuta kuin valokuvissa, niissä harvoissa joita tuolloin 1930-luvulla otettiin."
Vaatteita kankaasta
Suurimman osan nukenvaatteista olen kutonut (kuten meillä sanotaan) tai virkannut. Tänä syksynä olen taas hetken yrittänyt tehdä vaatteita myös kankaasta, koska koin, että joissakin tapauksissa nukella pitäisi olla paita. Käytännössä tekeminen oli hankalaa, koska jotta vaatteen voisi pukea nukelle, pääaukon pitäisi olla suuri ja usein se edellyttäisi nappeja tai neppareita paitaan. Niiden ompeleminen olisi työlästä ja lisäksi napit/nepit ovat ongelmallisia, jos leikkijä on pieni, kuten ystäväni yllä kirjoitti.
Sain siis kankaasta ompelukoneella aikaan ainoastaan housuja ja yksinkertaisia mekkoja, joissa yhden vyötärörypytyksen avulla mekkoon muodostuu ikään kuin yläosa. Helpotti, kun päätin luopua kokonaan paitojen tekemisestä. Yhden keskeneräisen heitin jopa roskikseen.
Lisäksi ompelin käsin huovasta takkeja ja housuja. Se on helppoa ja kivaa työtä.
Uudet nuket, uudet kodit
Tänä syksynä olen tehnyt siis kaksi uutta nukkea. Näistä oikeanpuoleisen nuken osti opiskelukaverini, vasemmanpuoleisen taas osti uusi "koronaystäväni". Molemmat nuket menvät siis pienelle lapsenlapselle joululahjaksi. Vasemmanpuoleisella nukella on yllä mainitsemani yksinkertanen mekko, jossa kuminauhan avulla mekkoon muodostuu myös yläosa.
Nuken hinta
Tukikohteet
lauantai 5. joulukuuta 2020
70 nukkea
Olen tehnyt noin 70 Steiner-nukkea vajaan kymmenen vuoden aikana. Välillä enemmän. välillä vähemmän. Steiner-nukke jaksaa ihastuttaa, vaikka en muuten ole erityisen sitoutunut Steiner-filosofiaan. Ajatuksena on, että lapsella on tunnesuhde leluihinsa ja niitä on rajallinen määrä toisin kuin nykyisin usein suomalaisilla lapsilla on.
Nukke no 1. MYYTY
Nukke no 2
Pituus 32 cm. |
Nukke no 3
Pituus 37 cm. |
Nukke no 4
Pituus 32 cm. |
Nukke no 5
Pituus 35 cm. |
Nukke no 6
Pituus 33 cm. |
Nukke no 7. Myyty
Pituus 35 cm. |
Nukke no 8
Pituus 31 cm |
Nukke no 9
Pituus 30 cm |