Miten hurahdin Steiner-nukkeihin

Nuorimmalla tyttärelläni oli lapsena Turun Steiner-koulun myyjäisistä ostettu rakas Steiner-nukke Rosa-Maija.  Nukke katosi, kun hän viisi vuotiaana muutti perheensä kanssa Helsinkiin. Jonkin aikaa sen jälkeen kävin kurssin, jossa tein uuden Rosa-Maijan kaltaisen nuken. Siitä siitä tuli vähän suurempi eikä se koskaan kelvannut samalla tavalla lempipehmoleluksi kuin vanha Rosa-Maija.

Uusi Rosa-Maija vuonna 2015, tehty 1990 -luvun alussa.

Kului parikymmentä vuotta, ennen kuin tein seuraavan Steiner-nuken. Tosin jo pitkään olin siitä haaveillut, kunnes erään tanssikaverin vinkin perusteella pääsin Espoon Steiner-kouluun vanhempien ryhmään palauttamaan mieleeni, miten nukenteko onnistuu.