Musta poikanukke Seinäjoelle

Sain viikko sitten Suomi-Kenia Seuran sähköpostiin kysymyksen, myykö yhdistys todella Steiner-nukkeja toimintansa tukemiseen. Kysymys suuresti ilahdutti mieltäni. Olen kerran myynyt samalla tavalla yhden nuken Saarijärvelle, silloin haluttiin vaaleahiuksinen tyttönukke. Tällä kerralla kysyjä toivoi saavansa mustan poikanuken parikymmentä vuotta sitten itse tekemälleen valkoiselle tyttönukelle kaveriksi. Molemmat olivat menossa joululahjaksi samaan perheeseen.

Hiusmateriaalin valinta

Nuken teossa hiukset ovat oleellisessa roolissa. Kierrätyslankavalikoimastani yritän etsiä sopivan väristä, paksuista ja muutenkin sopivanoloista lankaa tietynlaisen ulkonäön tuottamiseen. Tällä kerralla onnisti. Olin jostain saanut kerän outoa mustaa tavallaan lyhytkarvaista lankaa. joka mielestäni sopi erinomaisesti tyyliltään afrikkalaisen pojan hiuksiksi.

Miten Steiner-nukke tehdään?

Steiner-nuken valmistukseen käytetään luonnon materiaaleja, trikookangasta, rasvapestyä villaa, silkkiä, puuvillaa, pellavaa...

Materiaalit

Trikoo -kangas, saatavana eri värisenä, myy esim. Kirjokanta tai HobbyPoint
Rasvapesty villa, myy esim Kirjokanta
Rullalankaa, nuppi- ja silmäneuloja, myös tylppä kanavaneula
Ohutta villa/puuvilla/pellavalankaa
Kirjontalankoja
Kestävää paksua puuvillalankaa
Haavakäärettä, apteekit myyvät

Villa on nukenteon kallein komponentti työpanoksen ohella (jos sitä haluaa laskea). Olen käyttänyt pääasiassa Kirjokannasta saatavaa rasvapestyä villaa, mutta tänä syksynä sain lahjaksi vanhan futonin sisustan. Se on osoittautunut paremmaksi täyttömukavuuden kannalta, koska futonissa villa on muotoutunut levyiksi ja se on siten helppo kääriä jalkojen ja käsien muotoon. Päähän sen sijaan Kirjokannan villa on parempi.

Pää 

Nuken teko aloitetaan päästä. Ristikkäin asetetuista villasuikaleista muodostetaan pää, joka kuristetaan tiukasti kaulasta kiinni. Päälle vedetään harsokangas, jonka päälle luodaan vahvalla puuvilla/pellavalangalla pään muoto. Sen jälkeen pään päälle ommellaan tiukasti trikookangas.

Kaava

Pään koon mukaan tehdään nukelle kaava, jossa vartalo ja jalat ovat 1,5 kertaa pään pituisia, ja jalkaterä 2/3 pään pituudesta. Kättä varten on oma kaava.

Trikookankaat ovat paksuudeltaan ja rakenteeltaan erilaisa. Siksi samallakin kaavalla leikatusta nukesta saattaa tulla erikokoinen.

Ompelen kaikki saumat käsin. Käännän kankaan saumat sisäpuolelle ja täytän osat villalla niin, että sekä jalkoihin että käsiin muodostuu sopiva muoto. Villa on hyvä kiertää suoralle rullalle ettei jalkoihin, käsiin eikä vartaloon muodostu muhkuroita. Apuna villan työntämisessä käytän yleensä puista kauhanvartta.

Sen jälkeen pää pujotetaan kaula-aukosta sisälle ja suljetaan kaula-aukon ympäri pujotetulla langalla. Pää kiinnitetään vartaloon pienin näkymättömin pistoin. Samoin kädet. Viimeistelyssä muodostetaan jalkaterä ja erotetaan kämmen käsivarresta.

Hiukset

Hiukset voi tehdä monella eri tavalla. Itse ompelen jokaisen hiuksen kiinni nuken päähän niin, että se varmasti kestää leikkejä ja pesua. Yleensä ennen ompelun aloittamista hahmottelen yksinkertaisilla langoilla hiusten muodon. Nukelle voi tehdä sekä pitkiä että lyhyitä hiuksia, länsimaisia tai afrikkalaisia kampauksia. Paras lopputulos saadaan ohuella langalla. Hiusten teko tällä menetelmällä on nukenteon työläin osa, saattaa pahimmillaan vielä jopa kymmenen tuntia.

Miten hurahdin Steiner-nukkeihin

Nuorimmalla tyttärelläni oli lapsena Turun Steiner-koulun myyjäisistä ostettu rakas Steiner-nukke Rosa-Maija.  Nukke katosi, kun hän viisi vuotiaana muutti perheensä kanssa Helsinkiin. Jonkin aikaa sen jälkeen kävin kurssin, jossa tein uuden Rosa-Maijan kaltaisen nuken. Siitä siitä tuli vähän suurempi eikä se koskaan kelvannut samalla tavalla lempipehmoleluksi kuin vanha Rosa-Maija.

Uusi Rosa-Maija vuonna 2015, tehty 1990 -luvun alussa.

Kului parikymmentä vuotta, ennen kuin tein seuraavan Steiner-nuken. Tosin jo pitkään olin siitä haaveillut, kunnes erään tanssikaverin vinkin perusteella pääsin Espoon Steiner-kouluun vanhempien ryhmään palauttamaan mieleeni, miten nukenteko onnistuu.